Select Page

Jeesus sanoi juutalaisille:

»Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo.» (Jh 5:19-21)

Kaste, mitä se on? Tämän hyvin katekismusmaisen kysymyksen esitin leirin päätteeksi loppukokeessa rippikoululaisille. Heillä oli enää tämä yksi este ylitettävänä ennen konfirmaatiota.

Kaste, mitä se on? Yksi pojista aloitti vastauksena kirjoittamalla: »Kun ihminen syntyy, ihminen syntyy kuolemaan. Kun ihminen kastetaan, ihminen syntyy elämään.» Tämän jälkeen hän jatkoi selittämällä laajasti kastetta ja sen merkitystä, minä olin kuitenkin lukenut jo tarpeeksi. Hän oli opettanut minulle paljon. Hän osasi niin ytimekkäästi ilmaista sen oleellisimman kasteesta ja tavalla, jota hän ei ollut voinut lukea mistään eikä ainakaan ollut kuullut minulta!

Kaste: syntyä elämään, iankaikkiseen elämään. Tänään me saamme olla todistajina NN:n kasteessa. NN on suuri lahja vanhemmilleen. NN on lahja, mutta tänään hän saa suuren lahjan. Hänestä tulee Kristuksen opetuslapsi, taivaan kansalainen ja iankaikkisen elämän perillinen.

NN:n vanhemmat antavat meille hienon lahjan tuodessaan lapsensa kasteelle meidän keskuuteemme. He antavat meille aiheen muistella omaa kastettamme.

Tiedätkö milloin sinut kastettiin? Millaisia muistoja sinulla on omasta kastetilaisuudestasi? Useimmat meistä ovat tainneet oman kasteensa hetkellä olla niin pieniä, ettei meillä voi olla mitään muistoja siitä hetkestä. Mutta ehkä olemme nähneet kuvia. Ehkä vanhempamme, isovanhempamme, tädit ja sedät ovat kertoneet meille tuosta päivästä. Ehkä oma lapsemme kastettiin samassa kastepuvussa.

Jos juhlit syntymäpäivääsi, miksi et juhlisi kastepäivääsi? Se on myös syntymäpäivä. Sinä päivänä sinut kutsuttiin Jeesuksen opetuslapseksi. Sinä päivänä sinut merkittiin pyhällä ristinmerkillä, jotta vapautuisit synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Sinä päivänä tulit iankaikkisen elämän perilliseksi.

Suomenkielessä käytetään kahta eri sanaa kasteesta. Voit saada kutsun kastejuhlaan tai ristiäisiin. Kastejuhla on tietysti koko kaste, mutta ristiäiset viittaavat vain yhteen osaan kastetta. Siihen, että kastettava merkitään pyhällä ristinmerkillä.

Pienen hetken kuluttua minä merkitsen NN:n pyhällä ristinmerkillä otsaan ja rintaan todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on hänet lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen. Ja rukous jatkuu: »Armollinen Jumala on Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden vapauttanut sinut synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Antakoon hän sinulle voimaa joka päivä kuolla pois synnistä ja elää Kristukselle. Kasteessa jokainen meistä on merkitty pyhällä ristinmerkillä.

Käytätkö ristinmerkkiä siunataksesi itsesi? Sinä voit ja saat käyttää sitä, jos se tuntuu hyvältä ja oikealta. Kun minä olin nuori, Suomen ev.lut. kirkossa kukaan ei tehnyt ristinmerkkiä itselleen. Papitkin käyttivät sitä hyvin säästeliäästi liturgiassa. Ainoastaan kaste oli hetki, jolloin jokainen pappi varmasti käytti ristinmerkkiä ristiessään kastettavan. Vaikka kaste on ainutkertainen ristinmerkin käyttäminen ei ole rajoitettu vain tuohon yhteen ainoaan kertaan. Ja ennen kaikkea ristinmerkin tekemistä ei ole rajoitettu papeille yksinoikeudella!

Miksi emme ole käyttäneet pyhää ristinmerkkiä siunataksemme itseämme tai toisiamme? Jäljet johtavat katekismuksen käännökseen. Jossain vaiheessa lähihistoriaamme lause »…siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä…» Lutherin Vähä katekismuksesta käännettiin suomeksi »…risti kätesi…» Vähä katekismuksessaan Luther ohjeistaa meitä: »Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: …» ja »Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: …» Kuitenkin minä lapsena luin katekismuksesta »Noustessasi aamulla vuoteesta risti kätesi ja lausu: …» Ja niin minä ja monet muut olemme kiltisti tehneet. Olemme ristineet kätemme sen sijaan että olisimme siunanneet itsemme pyhällä ristinmerkillä.

Ennen tämän tahallisen tai tahattoman käännösvirheen ilmestymistä katekismukseen luterilaiset Suomessa opetettiin ja he käyttivät pyhää ristinmerkkiä siunatakseen itsensä ja rukoillakseen. Ristinmerkki muistuttaa meitä Kristuksen kärsimyksestä ja kuolemasta. Kuolemasta, jonka Kristus voitti, jotta meillä olisi elämä, yltäkylläinen elämä. Ristinmerkki muistuttaa meitä siitä, että Jumala on Poikansa tähden vapauttanut meidät synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Ristinmerkki rohkaisee meitä elämään kristittyinä tämän maailman keskellä. Lupauksensa mukaan Jeesus Kristus on meidän kanssamme »kaikki päivät maailman loppuun asti.»

Rohkaisen meitä jokaista käyttämään pyhää ristinmerkkiä rukouksena ja siunauksena. On monia tapoja tehdä ristinmerkki. Voit tehdä sen isosti tai hyvin huomaamattomasti, ei ole väliä kosketatko vasenta vai oikeaa olkapäätäsi ensin. Voit tehdä vain pienen ristinmerkin peukalollasi otsaasi tai sydämesi päällä. Tärkeää ei ole miten ristinmerkin teet, löydä se tapa, joka sinusta tuntuu hyvältä ja oikealta. Tärkeää on miksi teet ristinmerkin. Tärkeää on sinun rukouksesi, sinun halusi tulla siunatuksi.

Rohkaisen kaikkia vanhempia, kummeja ja isovanhempia siunaaman lapsia laittamalla kätensä heidän päälleen ja tekemällä esimerkiksi heidän otsaansa ristinmerkin. Se on teidän tehtävänne ja teidän oikeutenne. Seuratkaa Jeesuksen esimerkkiä, älkää pelätkö siunata lapsia.