Select Page

Johanneksen opetuslapset ja fariseukset paastosivat. Jeesukselta tultiin kysymään: »Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa, kun kerran Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat?» Jeesus vastasi: »Eivät kai häävieraat voi paastota silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Niin kauan kuin sulhanen on heidän joukossaan, he eivät voi paastota. Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat. Ei kukaan ompele kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Silloinhan vanha vaate repeää uuden paikan vierestä ja reikä on entistä pahempi. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Silloinhan viini rikkoo ne ja sekä viini että leilit menevät hukkaan. Ei, uusi viini on laskettava uusiin leileihin.» (Mk. 2:18–22)

Olin pitänyt pienille lapsille pyhäkoulua pitkin vuotta, ja halusi testata miten lapset olivat ymmärtäneet ajatuksen taivaaseen pääsemisestä.

Kysyin lapsilta: »Jos olen oikein kiltti, en kiroile koskaan, autan muita ja pyydän anteeksi, jos olen satuttanut jotakuta, pääsenkö taivaaseen?

ET! vastasivat lapset.

»No, jos paastoan kaksi kertaa viikossa ja pidän kirjaimellisesti adventti- ja pääsiäispaaston, pääsenkö taivaaseen?»

ET! kuului taas vastaus. Hymyilin tyytyväisenä, sillä lapset olivat selvästi oppineet jotain.

»Entä jos myyn taloni, autoni ja kaiken muun mitä omistan ja annan sen jälkeen rahat köyhille, pääsenkö taivaaseen?»

ET! vastasivat lapset yksimielisesti. Loistavaa! ajattelin, lapset ovat todellakin oppineet jotain oleellista kristillisestä uskosta.

Seuraavaksi kysyin: »Jos, mikään mitä olen jo ehdottanut ei auta pääsemään taivaaseen, niin miten taivaaseen pääsee?»

Kuusi-vuotias poika takarivistä huusi: »Sun täytyy kuolla!»

Totta! Jotta pääsisin taivaaseen täytyy minun kuolla, mutta miten minun pitäisi ensin elää?

Paastoaminen oli Jeesuksen aikana tärkeä osa juutalaista elämäntapaa. Jeesuksen ajan ihmiset paastosivat vapaaehtoisesti monenlaisissa tilanteissa ja monista eri syistä. Johanneksen opetuslapset ja fariseukset paastosivat.

Johanneksen opetuslapset paastosivat pitkiäkin aikoja katumuksen merkiksi, jonka tavoitteena oli jouduttaa tulevan Pelastuksen ajan saapumista.

Fariseukset kilvoittelivat pyrkien noudattamaan vanhinten perinnäissääntöjä pienintä piirtoa myöten. Fariseusten keskinäinen kilpailu laissa ahkeroimisessa teki vaatimuksista ajanmittaan yhä vaativimpia ja yksityiskohtaisempia. Fariseukset paastosivat viikottain maanantaisin ja torstaisin. Paastoaja kieltäytyi ruuasta ja juomasta, ei peseytynyt, eikä voidellut itseään öljyllä, makasi paljaalla maalla ja sirotteli päälleen multaa tai tuhkaa. Paastoaminen oli nöyryyttä Jumalan edessä. Lain tarkalla noudattamisella farisealaiset uskoivat jouduttavansa Messiaan tuloa.

Mooseksen laissa oli kuitenkin vain yksi, vain yksi paastopäivä vuodessa: suuri sovituspäivä, Jom Kippur.

Jeesukselta kysyttiin useasti: »Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa, kun kerran Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat?» Miksi sinä ja opetuslapsesi ette tee niin kuin traditiomme opettaa? Mikset toimi kuten fariseukset ja Johanneksen opetuslapset? Miksi et tee niin kuin hurskaat uskovaiset?

Nämä ovat kaikki kysymyksiä, jotka saattavat helposti eksyä minunkin huulilleni. Ja jo samantien alan luoda ihan itse sääntöjä, joiden puitteissa kykenen elämään ja joista suoriutumalla kuvittelen olevani jotenkin parempi ihminen. Lopuksi sälytän nuo samat säännöt muiden niskaa. Nopeasti olen virittämässä mahdottomien vaatimusten ja suurten rajoitusten verkkoa sekä itselleni että lähimmäisilleni.

Miten farisealainen olenkaan! Fariseusten mukaan pelastus ansaittiin lain ja perinnäissääntöjen noudattamisen kautta, suoriutumisena, joka annetiin Jumalalle. Jeesus julisti vapautta laista ja ihmisten perinnäissäännöistä. Hän oli tullut tuomaan uuden lain: armon ja rakkauden lain.

Jumala ei odota minulta lain kirjaimen noudattamista, tärkeämpää on ymmärtää lain henki. »Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, en voi sietää… En halua kuulla harppujesi helinää. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.»

Toisaalla Jumala kertoo kuinka hän on kyllästynyt paastoomme, joka tuottaa vain raakoja nyrkiniskuja ja oman edun ajamista. Jumala sanoi israelilaisille kauan sitten ja sanoo meille tänään: »Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, vapautat sorretut, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.»

Miten minun siis pitäisi elää? Minun pitäisi elää vapaana, sillä Jeesus, Vapahtaja, tuli tuomaan vapauden. Vapaana vanhinten perinnäissäännöistä, vapaana säännöistä, jotka itse sälytän itseni päälle, vapaana pelastuksen ja Jumalan hyväksynnän tavoittelusta omin voimin.

Vapaana, mieleni avoimena ja avarana, aina valmiina venymään uusiin rakkauden vaatimuksiin. Vapaana omien tekojeni ja hurskauteni korottamisesta ja muiden tuomitsemisesta. Vapaana viemään Jumalan rakkautta eteenpäin, huolehtien siitä, etä Jumalan haluama yltäkyläinen elämä on kaikkien, ihan kaikkien ulottuvilla.

Jumala ottaa vastaan ja hyväksyy keskeneräisen, syntisen ja vajavaisen – jokaisen meistä.