Select Page

Martta sanoi Jeesukselle: »Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.» Jeesus sanoi: »Veljesi nousee kuolleista.» Martta vastasi: »Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.» Jeesus sanoi: »Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?» »Uskon, Herra», Martta vastasi, »minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.»

Tämän sanottuaan Martta palasi kotiin, kutsui sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: »Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.» Kuullessaan sen Maria heti nousi ja lähti Jeesuksen luo. (Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siellä, missä Martta oli hänet tavannut. Kun juutalaiset, jotka olivat talossa lohduttamassa Mariaa, näkivät tämän äkkiä nousevan ja lähtevän ulos, he menivät perässä, koska arvelivat hänen olevan menossa haudalle itkemään.)

Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi: »Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.» Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä liikutus valtasi hänet, ja hän kysyi: »Missä hänen hautansa on?» »Herra, tule katsomaan», he vastasivat. Jeesus itki. Juutalaiset sanoivat: »Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli.» Mutta jotkut heistä sanoivat: »Kun hän pystyi avaamaan sokean silmät, eikö hän myös olisi voinut estää Lasaruksen kuoleman?»

Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. »Ottakaa kivi pois», käski Jeesus, mutta Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: »Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää.» Jeesus vastasi: »Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?»

Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: »Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.» Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: »Lasarus, tule ulos!» Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: »Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.»

Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. (Jh. 11: 21-29 (30-31) 32-45)

”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” … ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Ei ole vaikea kuulla Martan sanoissa pientä moittetta, syytöstä Jeesukselle. Onhan se luonnollista, Jeesus olisi voinut pelastaa Martan rakkaan veljen kuolemalta, jos olisi saapunut ajoissa. Nyt oli kuitenkin myöhäistä, Lasarus oli haudassa jo neljättä päivää.

Kuin lohduttaakseen Marttaa Jeesus sanoi: ”Veljesi nousee kuolleista.” Martta vastasi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” Martan vastauksesta voin aistia pettymyksen. Lupaus tulevasta ylösnousemuksesta ei lohduta, ei poista menetyksen tuskaa nyt.

Kuoleman tullessa kohti, menettäessäni läheisen, nuoren tai vanhan, käännyn helposti Jumalan puoleen pettyneenä ja kapinoivana. ”Kun veljeni, vaimoni, lapseni, ystäväni kuoli, missä sinä olit Jumala? Missä sinä olit? Etkö kuullut kuinka huusin puoleesi? Etkö olisi voinut estää tätä tapahtumasta? Miksi olit poissa?”

Tämän päivän evankeliumiteksti tuo eteemme kuitenkin aivan toisenlaisen Jumalan. Läsnäolevan Jumalan, joka itkee ystävänsä haudalla. Mutta miksi Jeesus itki? Jeesuksella ei ollut syytä itkeä Lasaruksen kuolemaa, hyvän ystävän menettämistä, sillä Jeesus tiesi, mitä tulisi tekemään. Olihan hän vain vähän aiemmin sanonut opetulapsilleen: ”Lasarus on kuollut. Teidän tähtenne olen iloinen, etten ollut siellä: tämä vahvistaa teidän uskoanne.”

Miksi Jeesus sitten itki? Ensiksi Jeesus itki nähdessään Marian itkevän, nähdessään Marian kanssa tulleiden juutalaisten itkevän. Jeesus tunsi tuskan, jonka jokainen tuntee menettäessään itselleen rakkaan ihmisen. Heidän tuskansa, heidän surunsa kosketti Jeesusta niin että hän itki. Hän itki myötätunnosta.

Jeesus itki surusta nähdessään kuoleman mahdin, nähdessään sen tuskan ja menettämisen surun, jonka kuolema tuo tullessaan. Ei ole oikein, jos elämä tuntuu päättyvän liian aikaisin.

Jumala, Jeesus ei tahdo kenenkään kuolemaa. Raamattu puhuu Jumalasta, joka tahtoo lahjoittaa elämän kuoleman sijaan, jos vain minä olen valmis vastaanottamaan elämän. Jeesuksen koko elämä oli taistelua kuoleman valtaa vastaan.

Toiseksi Jeesus itkee, koska tietää, että Lasaruksen herättäminen kuolleista tekee hänen vihollisistaan entistä päättäväismpiä. ”Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus” (Jh. 11:53) eikä Jeesus voinut enää liikkua avoimesti. Herättämällä Lasaruksen kuolleista Jeesus valmistautui kulkemaan oman tiensä loppuun. Hän itki omaa tulevaa kärsimystään, omaa ahdistustaan sekä sitä tuskaa, jonka tiesi sen aiheuttavan äidilleen ja ystävilleen.

”Tule ulos!” Jeesus huusi haudassa olevalle Lasarukselle, ja kuollut tuli haudasta. Kuollut! Eihän kuollut voi tulla ulos haudasta! Jeesus sanoo minulle tänään: ”Tule ulos! Tule ulos haudastasi ja vapaudu siteistäsi. Älä elä pimeydessä, tule valoon. Älä pelkää, usko ainoastaan.” Eikö Jeesus, joka herätti Lasaruksen kuolleista, pystyisi korjaamaan myös minun elämäni rikkinäisyyden ja parantamaan kaikki haavani? Jeesus kutsuu minut ulos haudastani, mikä se onkaan, mikä estää minua elämästä täyttä elämää.

Jokaisen on kuljettava kuoleman kautta, jossa sekä kyyneleet että tuska ovat läsnä, mutta elämä johon Kristus kutsuu on niin vahva, ettei kuolema voi tehdä sitä tyhjäksi. Herättämällä Lasaruksen kuolleista Jeesus antaa minulle, meille, uskomattoman toivon: ei ole kuolemaa, joka voisi voittaa Elämän. Ei ole pimeyttä, ei kuoleman varjoa, joka kestäisi Jumalan kirkkauden edessä.

”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka uskoo minuun, ikinä kuole.” Jeesus julistaa olevansa ylösnousemus ja elämä. Hän lupaa meille ylösnousemuksen tulevaisuudessa ja kutsuu meitä osallisuuteen elämänsä täyteydestä tänään.

”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” Uskotko sinä tämän?